Aasianni innarluutilinnut ineqarfissaq ukiuni 30-ni utaqqisaareerluni 2023-mi maajip sisamaani atoqqaartinneqarpoq. Borgmesterip oqarnera naapertorlugu aningaasaliissutit ukiumiit ukiumut allamut atorneqartarmata, suliniut taama sivisutigisumik naammasiniaasaarneqarpoq.

Ineqarfik nutaaq inunnut innarluutilinnut Aasianni kiisami atoqqaarfissiorneqarpoq. Ineqarfik ukiuni 30-ni utaqqineqareerluni.

Inatsisartut inatsisissatut siunnersuut tarnikkut nakuusernermik timikkut nakuusernermut naleqqiussisinnaasussaq ippassaq oqaluuseraat. Siunnersuut suliniaqatigiiffinnit tapernerneqarpoq, taakkulu politikerit akisussaaffimmik tigusissasut isumaqarput.

Angut arnamik eqqarsartaatsimigut innarluuteqartumik kinguaassiutitigut atornerluisimasutut kiisalu nakuusersimasutut siorasaarisimasutullu ippassaq eqqartuunneqarpoq. Eqqartuussulli naapertuilluartuliornerunngitsoq, illersuisoq oqarpoq.

Isumaginninnerup iluani suliniutinut aningaasaliisoqarnissaanut qinnuteqaatit 100-t sinnerlugit tiguneqarsimasuni, 53-it qatillugit 9,3 mio. koruuninik aningaasartalerneqarput. Aningaasat ilaatigut inuit innarluuteqartut peqatigiiffiannut, angutit ikorfartoqatigiinnut aamma qimarnguinnut atorneqassapput.

Angut arnamik pisup pinerani 28-nik ukioqartumik pinngitsaaliilluni atoqateqarsimasutut pasineqarluni eqqartuunneqassaaq. Arnaq skizofreneqartutut ineriartornermigullu akornuteqartutut nalilerneqarsimavoq.

Arnaq ineriartornermigut innarluutilik, skizofreneqartoq piumanngitsoq Nuummi najugaqarfigisaani 2021-imi pinngitsaalillugu atoqatigineqarsimasoq unnerluussissummi allassimavoq.

Kalaallisut pigineqanngilaq. Det er afgørende, at alle har adgang til digitale løsninger, hvis Norden skal nå visionen om at være verdens mest bæredygtige og integrerede region i 2030. Derfor vedtog de nordiske social- og sundhedsministre i dag i Reykjavik en erklæring om digitale løsninger for personer med handicap.

Avannaata Kommunia inunnut innarluutilinnut politikkini piareerpaa. Politikki innuttaasunik aamma peqataatitsinermik qitiutitsisoq, marsip naanissaata tungaanut tusarniutigineqarpoq.

Isumaliortaatsimikkut napparsimasut innarluutillillu peqatigiiffiata, Sugisap, Cecilie Marie Hardenberg suliuttaasortaaraa. Politikkikkut eqqumaffigineqarnerunissartik taassuma sorsuutiginiarpaa.